Päiväkirjani paljastaa, että tämä Teeny Weeny Families -teekannu saapui meille jouluna 1996. Sain sen joululahjaksi. Söpö kannu asukkeineen päätyi koristamaan kirjahyllyäni, koska olin jo sen verran vanha, että niin sanottu oikea leikkiminen ei enää kiinnostanut yhtä paljon kuin ennen. Vaikka leikkiminen olikin jäänyt vähemmälle, tykkäsin kyllä vielä monta vuotta tämän kaltaisista sievistä pikkuleluista esteettisessä mielessä... Continue Reading →